Kuukausi: huhtikuu 2015

Teiniangstia, pieniä oivalluksia ja paljon kaakaota

Isoisälläni oli tapana hokea  ”oppia se on ikä eikä ellää” ja ”kyllä työ tekijäänsä neuvoo”. Pikkupoikana en näitä oikein ymmärtänyt.Pikku hiljaa iän ja kokemuksen karttuessa huomasin, että varsin paljon oman tekemisen ydinasiat kiteytyivät noissa fraaseissa.

Kun minulle viimein avautui viime syksynä ATK-open paikka olin haljeta innosta. Pääsisin tekemään ja testaamaan juttuja oppilaiden kanssa ja tiesin, että monessa asiassa minä olisinkin oppilas, sillä niin laaja on TVT:n skaala nykypäivänä. Tämä oli sinänsä ihan O.K, koska tiesin että aika monessa asiassa tietämyksen taso on ainakin kohtalainen. Ainoa asia joka minua vaivasi oli se etten oikeastaan ollut tutustunut koodauksen ihmeelliseen maailmaan. Niin ellei 80-luvun koodausessiota serkkupoikien kanssa mummolassa lasketa. Ne koodit mitä tuolloin kirjoitimme olivat mikrobitti-lehdessä tai vastaavassa ilmestyneitä koodeja, jotka piti omilla pienillä kätösillä kirjoittaa koneelle jos halusi pelata kyseistä peliä. Vuoroja vaihdeltiin, yksi kirjoitti, toinen luki merkkejä lehdestä ja kolmas toimi virallisena valvojana. Keskimäärin kahden tai kolmen tunnin kirjoitussession jälkeen pääsi pelaamaan jotakin todella simppeliä palikkapeliä. Paljon siinä meni kaakaota ja joulutorttua, mutta maaliin pääseminen oli aina yhtä antoisaa. Ei voi nykypäivän lapsi tajuta mitä kaikkea 80-luvun lapsena joutui välillä tekemään jos halusi pelata uutta peliä. Ja jos joku meni sammuttamaan koneen alkoi homma alusta.

Niin takaisin varsinaiseen teemaan. Sain koodausvajeeseni helpotusta syksyllä, koska polvileikkauksen toipilaana minulle jäi pötköttelyn lomassa paljon aikaa olla koneella ja tutustua Scalan perusjuttuihin MOOCissa. Tästä kirjoittelinkin alkuvuodesta.

Monet tähän asti kokeillut Scratch, Koodaustunti, Kodu ja muut on olleet hyviä alkulämmittelyjä, mutta koin että osa oppilaista koki hommat liian simppeleinä tai strukturoituina. HTML-koodaus toimi hyvin, koska sitä osa oppilaista pystyi tekemään todella strukturoidusti vaihe vaiheelta ohjeiden mukaan. Minulle on varsin helppoa huomata porukassa ne jotka tarvitsevat hieman enemmän vapaampaa testailua ja leikkimistä asian ympärillä, sillä olen itse tämän tyyppinen oppija.

HTML-koodaus on sen takia todella antoisaa, että tekijä pääsee hyvin nopeasti näkemään työnsä tulokset. Niinpä näytinkin osalle vain pari perusjuttua liittyen tiedoston tallennukseen ja nimeämiseen ja jaoin Edmodossa kolme linkkiä (katso alla) josta voisi kopioida koodin pätkiä muistioon. Tämä lähestyminen toimi hyvin. Yksikin oppilas joka tunnin alussa aiheen kuultuaan ilmoitti ettei alkaisi millekään, koska ei tajunnut tästä mitään ja sitä paitsi tämä oli tosi tylsää, sai aikaan kolmessa vartissa sivun josta oli selkeästi ylpeä. Hän omatoimisesti etsi ohjeet youtube-videoiden upotukseen ja sai ne toimimaan.

HTML:ään tutustuminen voi siis olla hyvinkin antoisaa. Pitää vain muistaa se että erilaiset oppijat haluavat lähestyä asiaa eri tavoin ja heille se suotakoon. Ketään ei voi, eikä pidä pakottaa mihinkään muottiin. Toivonkin että uuden OPS:in myötä koulutyöskentelyssä  huomioidaan paremmin jokaisen oppijan vahvuudet, koska vain sellainen oppiminen motivoi ja  vahvistaa itsetuntoa. Tällaiset oppimiskokemukset auttavat uskomaan pappani fraasien pitävän täysin kutinsa myös nykypäivänä.

”We are drowning in information, but starving for wisdom.” – Tony Robbins

wisdom-92901_1280 (1)

Linkkejä

Mainokset

Riemunkiljahduksia ja flowtiloja

Näin pääsiäisvapaiden viimeisenä päivänä on mukava huomata, mitä muutaman päivän tauko tekee pääkopalle ja auttaa näkemään ja jäsentämään viime aikojen tekemisiä.

ATK-tunnit rullaavat tällä hetkellä SketchUpin 3D-piirtämisen parissa ja toinen porukka tekee HTML-koodauksen harjoituksia. HTML:n löytyy kivoja harjoituksia netistä tältä sivulta ja kaikki ryhmässä saivat hieman tuntumaa asiaan. Ihan kaikkea ei saatu toimimaan, mutta ohjeet toimivat riittävän hyvin. Joissakin sivuissa käytetty HTML-5 sekoitti hieman pakkaa, kun oppilaat yrittivät upottaa materiaalia tai tehdä muita linkkejä. No oppimista sekin.

Olen pitänyt kollegoille lähinnä aamuisin TVT-pajoja. Maaliskuussa pidetyn ensimmäisen pajan teemana oli opettajan aktivoiminen TVT:hen.  Tein prezin johon kokosin hieman omia TVT-käytänteitä ja oman tekemisen filosofiaa. Prezi toimi oikeastaan jonkinlaisena ajatusten ja keskustelujen katalyyttinä. Ja paljon hyviä keskusteluja käytiinkin. Jatkan näiden pajojen pitoa ja uuden vetreämmän raudan saapuessa aloittelemme toisen teeman joka on enemmän oppilaspainotteinen. Näistä siis prezi tulossa jossakin vaiheessa.

Vaikka pajojen pitäminen olikin todella antoisaa ja mukavaa, ei se vedä vertoja niille sfääreille joihin oppilaiden kanssa yllettiin. Olen pitänyt usemman GIMP-pajan oppilaille, joissa hyvin simppelisti lähdimme animoimaan.  Odotin GIMP:in olevan antoisa juttu oppilaiden kanssa, mutta on pakko sanoa että olin ällikällä lyöty siitä innosta ja luovuudesta jonka animointi kirvoitti. Jopa oppilaat joita voi olla vaikea saada innostumaan mistään olivat aivan liekeissä. Pitämässäni ATK-kerhossa GIMPin ja Kodun käyttö myös aiheutti riemunkiljahduksia. Julkaisen tekemäni GIMP-ohjeen animointiin kunhan saan työstettyä sen pilveen valmiiksi jakoa varten

Yksi näkemys koulusta

France_in_XXI_Century._School

Linkit