Kategoria: tekoäly

Digikilta Riihimäellä- Robotiikkaa ja työelämän uusia tuulia

Viime viikon torstaina  pidettiin Digikillan järjestämä seminaari Riihimäellä. Seminaarin aiheena oli robotiikka. Tuntui, että pitkään tauolla ollut blogini oli aika kaivaa naftaliinista.  Linkki tapahtuman sivuihin

Alkupuheenvuorojen ja avauksen jälkeen ensimmäisenä lauteille pääsi Leena Pöntynen.

Leena Pöntynen toimii kouluyhteistyön ja koulutuspolitiikan johtavana asiantuntijana Teknologiateollisuudella.  Hänellä on todella laajasti kokemusta koulumaailmasta ja tietää mistä puhuu.

Pöntynen puhuu kasvavasta osaajien pulasta. Meidän pitää pystyä saamaan myös tytöt innostumaan teknologian aloista. Asiasta kirjoitti viime viikolla myös Tiina Kirkas Helsingin Yliopiston verkkojulkaisussa.Työelämän suuntausta päätettäessä meidän suomalaisten sukupuolijako on todella konservatiivinen ja jyrkkä.

IMG_20180927_093147
Yllä neljä hyvää syytä valita teknologia-ala
IMG_20180927_092149
Paljon tarvitaan uutta osaamista
IMG_20180927_092029
MyTech-ohjelman esittelyä

Hyvin samoja teemoja,joista Pöntynen puhui, olemme pohtineet Oulussa viime vuosina. Viimeksi viime viikolla oman porukan ja Nokian edustajan kanssa keskusteltiin siitä, miten saamme nuoret ja etenkin tytöt kiinnostumaan teknologiasta. Meillä on muutaman vuoden ajan tehty hartiavoimin töitä asian eteen, mutta tekemistä riittää. Bussilippuja on varattu oppilasryhmille yritysvierailuhin ja pitkä liuta paikallisia yrityksiä on avannut meille ovensa.

Myös erilaisia teemapäiviä järjestetään. Sain olla mukana tämän vuoden maaliskuun 20.päivänä, kun Nokialla järjestettiin Greenlight for Girls-teemapäivä . Kannattaa käydä lukemassa Satu Kalevan juttu aiheesta. Upea päivä!

Teknologiateollisuus on myös aktivoitunut asiassa ja Twitteristä sain lukea rohkaisevia kommenteja MyTech:istä. Kannattaa siis ottaa selvää linkin takaa MyTech-ohjelmasta ja kurkata Twitteriin hashtägillä #mytech.

Toisena puhujana oli Riihimäen sivistysjohtaja Esa Santakallio, joka kertoi miten heillä innostuttiin robotiikasta ja miten se on nivottu paikalliseen OPS:iin.

IMG_20180927_100024
Esa Santakallio puhuu yleissivistyksestä ja OPSista
IMG_20180927_101449
Robotiikka Riihimäen OPSissa

Aika paljon robotiikka löytyy käsityötunneilta Riihimäen mallissa.

Yleisöstä kysyttiin, että mitenkäs sitten käy käsitöiden?  Santakallion vastaus kuului tyyliin, että eikö tämä juuri ole nykypäivän käsityötä?

Pohdimme eilen yhteistyökumppanin kanssa Oulun Yliopistolla Lego- ja VEX-robottien tulevaisuuden näkymiä. Tuoko STEAM-opetus enemmän itse värkättyjä robotteja kouluihin? Aikapa sen näyttää.

Ensimmäisessä Pajassa käytiin läpi Scratchiä, joka sinällään on  tuttu kapistus. Tehtiin hieman Scrathillä ohjelmointia ja tekemisen lomassa  keskusteltiin ohjelmoinnin tulemisesta kouluihin.  Miksi koodaaminen yhä tuntuu useasta opettajasta vieraalta ja ehkä pelottavalta? Miten kollegaa voi tukea pääsemään alkuun ja matkan varrella?

Jarmo Viteli esitteli tutkimustuloksia keskustelun virittelyksi. Näyttää, että sarkaa riittää.

 

Kulttuurin kehittyminen on hidasta ja prosessi varmasti tarvitsee paljon tukea. Olisi erittäin toivottavaa, että Tutor-verkoston tyylisiä tukimuotoja ei taas uudella  hallituskaudella otettaisiin alas tai hirveästi keksittäisi pyörää uudelleen jollakin uudella hankkeella. Jatkumoa tarvitaan. Aikaisemmin mainitussa Leena Pöntysen osiossa myös toivottiin kovasti Tutor-toiminnan jatkoa.

Spherojakin päästiin testaamaan. Mikko Horila Tampereen yliopiston Normaalikoululta kertoi heidän kokemuksistaan näiden käytöstä oppitunneilla. Täytyy myöntää, että minut yllätti miten tarkkaan näitä pyöriviä palloja pystyi lattialla ohjaamaan. Aika moneen juttuun taipuvat, myös pedagogisesti. Kannattaa katsoa saadut ohjeet tuolta tapahtuma-sivun alaosiosta tai linkistä.

 

IMG_20180927_125900
Sphero ja lamppu syttyi

 

Myöhemmin iltapäivällä pääsimme sukeltamaan syvemmälle Riihimäen malliin ja keskustelemaan asian ytimessä olevan opettajan ja oppilaiden kanssa. Oli hienoa nähdä se heidän into ja mahtava yhteishenki, jolla asiaa viedään eteenpäin. Keskusteltiin muun muassa tiimityön tärkeydestä, tarkasta testaamisesta ja siitä miten robotiikan opiskelua voi jatkaa esimerkiksi lukiossa. Kaikesta huokui yhdessä tekemisen meininki ja innostus.

 

IMG_20180927_133209
Reetta Viitanen kertoi opettajan näkökulmasta kokemuksistaan robotiikan parissa työskentelystä
IMG_20180927_135555
Oppilaat esittelevät robottia

 

IMG_20180927_135740.jpg
Ohjelmoija avaa meille eri koodien toimintoja ja omaa oppimispolkuaan koodin parissa

Kahvien jälkeen päästiin kuulemaan Cristina Anderssonia.

Hän on robotiikan asiantuntija, joka ymmärtää asian yhteiskunnallisia ja eettisiä puolia.

Viime blogitekstissäni käsittelin hieman tekoälyä. Tätä asiaa joutuu väkisinkin myös robottien kanssa pohtimaan. Uhkia ja mahdollisuuksia heitettiin ilmaan. Yleisöstä kommentointiin, ettei tekoäly sinällään huolestuta. Enemmän mietityttää mahdollisuus sen päätymisestä kyseenalaisten tarkoitusperien toteuttamisen työkaluksi.

Sosiaaliset robotit eivät herättäneet minussa ihastumisen tunteita. Andersson mainitsi hollantilaisen tutkimuksen, jossa esimerkiksi maahanmuuttajat mieluummin asioivat joissakin tilanteissa sosiaalisen robotin kanssa. Robotti ei tuomitse tai diskriminoi. Aluksi tämä yllätti, mutta selitys käy järkeen. Yksinäisyyden poistaminen robotin avulla ei ole myöskään täysin läpihuutojuttu. En lämmennyt idealle vanhuksen seurana olevasta sosiaalisesta robotista. Leukemiaa sairastavan tytön mahdollisuus osallistua luokassa tapahtuvaan opetukseen etänä robotin avulla on sitten jo ihan toinen asia. Tällöin teknologia tuo ihmisiä yhteen eikä päinvastoin.  Aiheeseen toi kevennystä Anderssonin kertoma vanhemman naisihmisen toteamus robotista: ”Tuohon en ainakaan rakastu! -Tai jos se pesee ikkunat niin saatan vähän rakastuakkin.” Cristina Anderssonin diat linkistä

IMG_20180927_150154
Ison aiheen äärellä ollaan
IMG_20180927_150708
Robottien tehtävät muuttuvat ja monipuolistuvat

 

 

IMG_20180927_171311_210
Team Oulu kiittää hyvästä seminaarista!  Kuvassa ovat Ismo Talsta, Kati Pitkänen ja minä

 

Hieno ja inspiroiva päivä. Täytyy sanoa, että tämä tuli hienoon saumaan monessa mielessä. Meillä on Oulussa käynnissä STEAM-hanke. Hankkeessa kehitämme kuuden koulun kanssa oppimista enemmän maker-tyyliseksi.  Päivän aikana usein puhuttiin tulevaisuuden työelämän taidoista ja ne juuri ovat meilläkin tekemisen keskiössä.

Kiitos taas kerran Digikilta! Hieno verkosto, jota voin suositella lämpimästi. Yhdessä on kivempaa kehittää koulua ja maailmaa.

 

 

LINKIT:

 

 

Loppumainintana haluan vielä sanoa, että vaikka blogipuolella on ollut hiljaista, paljon täällä tapahtuu. Esimerkiksi kehittäjäopettajatiimin kuulumisia voi lukea Kehittäjäopettajien blogista https://oulunkehittajaopettajat.wordpress.com/2018/08/07/kestavaa-kehitysta-ja-yhdessa-tekemista/

Tiimin löytää myös Instasta @kehittajaopettajat

Mainokset

Digikilta Oulussa-Noppeita kokkeiluja ja tekoälyä

Viime viikon tiistaina järjestettiin Oulussa Digikillan toimesta yhden päivän seminaari.

Minkälaisia muutoksia tekoäly tuo oppimiseen ja opettamiseen? Entä työelämään? Onko lohkoketjuteknologia koulutusmaailmalle uhka vai mahdollisuus?” olivat Facebookin tapahtuma sivulla esitetyt kysymykset, joihin annettiin vastauksia päivän mittaan. Linkki tapahtuman ohjelmaan löytyy Digikillan sivuilla.

Päivä aloitettiin bussikyydillä Metsokankaan koululle. Metsokankaan koulu on ollut hyvin aktiivinen koulun kehittämisen suhteen ja rehtori Kalle Komulainen avasi meille heidän Noppeita kokkeiluja.  Rehtorin esitys löytyy Digikillan sivulta.

Seuraavana vuorossa oli Ville Lankinen esittelemässä Digiloikka2020-hankkeen antia. Oulussahan on toteutettu todella laaja koulujen digitaalisuuden kartoitus. Kuulimme prosessista ja havainnoista. Esityksen diat myös Digikillan sivulla.

Tämän jälkeen kävimme tutustumassa Korpimetson yksikköön, jota meille esitteli apulaisjohtaja Otto Leskinen kollegoidensa avustuksella. Lisää kuvia tiloista löytyy Kalevan jutusta vuodelta 2016. Olin syksyllä mukana iltapäiväkoulutuksessa, jossa Otto Leskinen ehti vielä enemmän ajan kanssa avata pedagogiikka ja vakuutuin kyllä siitä, että tämä toimii.

IMG_20180213_103414
Otto Leskinen esitteli tiloja, pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria kollegoidensa kanssa Korpimetson yksikössä

Metsokankaalta bussi vei meidät Lasarettiin lounaalle.

Lounaan jälkeen meille toi viime aikaisimmat kuulumiset Opetus- ja kulttuuriministeriöstä Sanna Vahtivuori-Hänninen.

Toisena vuorossa oli Harri Ketamo aiheena Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa. 

IMG_20180213_123533
Harri Ketamo ja Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa

Ketamo kertoi meille tekoälystä ja sen uudesta tulemisesta. Melko lailla alkumetreillä saimme takeet siitä, että tämä ei ole uhka vaan hyvä työkalu. Ketamo kertoi meille oman tarinansa fysiikan opiskeluista teknisen työn opettajaksi ja siitä pelien kehittäjäksi ja tekoälyn tutkijaksi. Ketamon esityksen ajatuksia löytyy mielestäni ihan hyvin Ylen jutusta. Itse löysin monia yhtymäkohtia Kati Tiaisen esitykseen Ilona IT:n seminaarissa Bettissä. Kannattaa tutustua. Itse ihastuin Headain tekemään kestävän kehityksen bottiin, joka tarjoaa erilaisia valintoja ja kartoittaa mieltymyksiäni kuluttajana. Toki se pisti myös miettimään omia valintoja ja sisäistä arvomaailmaa.

Kolmantena vuorossa oli Jarmo Viteli Tampereen yliopistolta aiheenaan Lohkoketjut: uhka vai mahdollisuus koulutusmaailmassa.  Minulle lohkoketjut olivat aika uusi juttu. Asiasta putkahti melko nopeasti pintaan Bitcoin ja sen tulevaisuus. Bitcoinista voi olla montaa mieltä, mutta näen lohkoketjuilla olevan käyttöä monissa asioissa. Lisää voi lukea TIVIn jutusta.  Alla olevassa kuvassa joitakin ajatuksia.

IMG_20180213_140550__01__01
Jarmo Vitelin esityksestä napattua

 

Kahvitauon jälkeen vuorossa oli Olli Koski Työ- ja elinkeinoministeriöstä aiheena Tekoäly ja työelämän muutos.

Kosken sanoma oli varsin rauhoittava. Tekoäly ei ole viemässä massoilta töitä. Se tulee viemään pois joitakin työtehtäviä. Hyvin samoilla linjoilla kuin Ketamo aikaisemmassa. Tekoälystä voimme saada hyvän rengin tietoyhteiskunnassa.

IMG_20180213_151423__01
Olli Kosken tiivistelmä
IMG_20180213_150419__01
Olli Kosken esityksestä napattu

Jätän tuon yllä olevan kuvan tuohon. Ehkä mittaamme väärällä mittarilla? Tämän kysymyksen esitti myös Olli Koski.

Loppuun asioita kommentoimaan ja niputtamaan pääsi Jari Laru Oulun Yliopistolta. Iltapäiväkahvien kofeiini alkoi tässä vaiheessa olla pahasti haihtunut päästä, mutta Larun energinen ja huumorilla maustettu esitys lykkäsi otsalohkossa vitosvaihteen silmään.  Larun diat pääsee katsomaan Digikillan sivulta. 

Tilaisuus saatettiin päätökseen Jari Harvion loppusanoilla.

Päivä oli todella antoisa ja oli todella mielenkiintoista päästä tutustumaan lisää tekoälyyn, sillä se on selkeästi nostanut päätään viimeisen vuoden aikana.

Alussa esitettyihin kysymyksiin voidaan vastata, että uhkakuvat lienevät liioiteltuja. Hyvästä rengistä ei ole isännäksi, ainakaan kuulemani perusteella. Näkisin, että datan määrän lisääntyessä sen hyödyntämisessä varmasti tarvitaan tekoälyä. Tiedolla johtamiseen saatamme saada jonkinlaisen botin digiassariksi. Tämä voisi olla iso apu myös koulun arviontikäytänteisiin, jotka nyt ovat suurten muutospaineiden alla.  Uusi aika tarvitsee uusia työkaluja. Niiden rinnalle tarvitaan ammattilaisia, jotka ovat valmiita tekemään noppeita kokkeiluja.

Hyvää päivänjatkoa!

Linkit