Kuukausi: syyskuu 2013

Impivaaralaisuus ja ubiikkiyhteiskunta

Syksy on alkanut mielenkiintoisissa merkeissä. Keskustelu uudesta OPS:ista ja yo-kokeiden uudistuksesta sähköiseksi jatkuu kiivaana. Mietitään tuntijakoa ja pohditaan PISA-tuloksiin liiallisen tuijottamisen vaaroja. Kansallisikonimme Nokian luurikin päätyi jenkkien käsiin lopullisesti. Toinen suuri kansallisaarteemme suomalainen koulu ja sen tuottamat PISA-tulokset meillä vielä on, mutta kuinka kauan?

PISA-menestyksen takana on monia tekijöitä, joista tärkein on luottamus ja vapaus toteuttaa opetus parhaaksi nähdyllä tavalla. Monet tuudittautuvat PISA-tuloksiin ja ovat sitä mieltä, että pärjäämme jatkossakin samoilla eväillä.

Suomalainen koulu on vanhoillinen, kun sitä vertaa eurooppalaisiin kouluihin. Tällä viikolla käydessäni Saaren koulun tieto-ja viestintätekniikan seminaarissa Rovaniemellä Pia Lumme luennoi ja kertoi tutkimustuloksillaan karua kieltään siitä missä mennään TVT:n hyödyntämisessä. Tietokoneiden ja mobiililaitteiden hyödyntämisprosentti kouluissamme on vaatimaton. Samasta asiasta uutisoi Hesari 31.8.2013.

Mistä vähäinen TVT:n hyödyntäminen kouluissamme voisi johtua?
Syitä on monia. Monissa kouluissa on riittämättömät verkkoyhteydet ja koneiden ylläpito takkuaa. Osa opettajista ja vanhemmista haluaa pitäytyä pelkästään perinteisissä metodeissa. Opettajat eivät kouluttaudu tai kokevat koulutustarjonnan huonoksi.
Haluan olla kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen. Suomessa on paljon hienoja hankkeita ja monissa kouluissa hienoja käytänteitä, joissa uutta teknologiaa osataan hyödyntää. Opettajiin luotetaan ja heidän näkemyksiään arvostetaan. Olen kokenut myös toisen ääripään opettaessani englantilaisessa yläkoulussa kaksi vuotta.

Emme voi paeta kehitystä. Uusi teknologia tulee muuttamaan kouluja paljon, koska se on muuttanut jo nuorten oppimista paljon. On aivan totta että nykypäivänä on turha päntätä liikaa, koska kaiken voi hetkessä googlettaa. Opettajan ja kirjan ei tarvitse olla ainoita tiedonlähteitä. Tärkeää on oppia etsimään tietoa ja osata analysoida sitä tarpeeksi kriittisesti. Yhteistyö ja tiedon jakaminen tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Charles Leadbeater puhui tästä 2012 Campus-seminaarissa. Linkki videotallenteeseen alhaalla.

En ymmärrä miksi Arno Kotron eilen 7.9. Hesarin kolumnissaan täytyi asetella opettajan kanssa tunnilla käyty keskustelu ja päätteiden takana istuminen vastakkain. Mielestäni hyvä opettaja osaa yhdistellä saumattomasti molempia näistä, toki rajoittamatta pedagogiikkaansa näihin kahteen metodiin. On sääli jos kuvitellaan, että tulemme pärjäämään globaalissa kilpailuissa vanhoilla nikseillä. Suosittelen tutustumaan uuteen teknologiaan. Kävin muutama viikko sitten yhden päivän Office 365:n koulutuksessa. Minulle jäi vain kova polte päästä kokeilemaan uusia ominaisuuksia oppilaiden kanssa ja nimenomaan keskustelemaan heidän näkemyksistään ohjelman ja sovellusten toimivuudesta oppimisessa ja yhdessä tekemisessä.
Uuden teknologian hyödyntäminen ei tarkoita sitä, että jokainen istuu koneellaan yksin ilman vuorovaikutusta. Ne tarjoavat mahdollisuuden aivan uudenlaiselle yhteistyölle, joka ei ole paikkaan tai aikaan sidottua. Toki parhaimmillaan yhteistyö on aina sitä. Meillä ei ole varaa katsoa taaksepäin muistellen omia kouluvuosia, kun kehitys kehittyy huimaa vauhtia. Oppilaat tulevat kasvamaan ja mukautumaan muuttuvaan maailman. Koulu ei saa muistuttaa museota, jonne vanhemmat voivat tulla nostalgisoimaan omia kouluaikojaan.

Linkit

Mainokset