Värkkäämön avajaiset ja Minecraftin ihmeellinen maailma

Viime blogiin sisältyi lupaus siitä, että kirjoittelisin seuraavaksi oululaisista avauksista. Olen huomannut, että vaikka vastaan tulee paljon hyviä juttuja, eivät kaikki ylitä kynnystä kirjoittaa. Joistakin jutuissa kirjoitusta ei synny, koska asiat ovat vielä käymistilassa tai sitten usean pienemmän jutun kokoelma ei tunnu synnyttävän mielekästä kokonaisuutta. Ajan puute lienee kuitenkin  se rajoittavin tekijä yhtälössä.

Kuun alkupuolella  torstaina 9. päivä marraskuuta minulla oli ilo tutustua Yli-Iin kouluun ja Värkkäämöön. Silloin järjestettiin Värkkäämön avajaiset ja STEAM-miniseminaari. Asiasta kirjoitti myös Rantapohja. Avaan molempia konsepteja hieman alempana. Lisää avajaisista ja toiminnasta voi lukea Yli-Iin koulun omasta blogistaYli-Iin koulun omasta blogista.

Koulu sijaitsee reilun neljänkymmenen kilometrin päässä Oulun keskustasta. Matkaan lähdettiin Toripoliisilta minibussin kyyditsemänä.

Paikan päällä meitä oli tervehtimässä koulun rehtori Jukka Miettunen. Kahvien saattelemana laskeuduimme kuuntelemaan aamun puheenvuoroja. Koulun rehtori ja opettaja Sari Sälevä kertoivat miten ja miksi Värkkäämö syntyi.

Minua on pitkään kiinnostanut Minecraft  ja sen opetuskäyttö. Viime ITK:ssa harmikseni Minecraft-paja peruuntui ja koko jäi hieman naftaliiniin. Äänekosken Pekka Oulilla oli näyttää hienoja esimerkkejä siitä miten he ovat käyttäneet peliä oman keskustan 3d-mallintamisessa ihan printtiin asti. Olin niin vakuuttunut, että seuraavana viikonloppuna latasin Minecraftin konsoliin. Nyt sitten tyttären kanssa yhdessä tutustumme tuohon ihmeelliseen maailmaan. Pekan esityksen diat linkistä.

Sieppaa
Pekka Ouli ja Minecraft opetuksessa

 

Paula Vorne puhui tärkeästä asiasta. Koulu ja opettajuus ovat murroksessa meidän täytyy uudelleen miettiä oppiminen ja se mihin se kohdistuu.

Lisäksi oli Microsoftin edustaja kertomassa HoloLenseistä ja muusta mielenkiintoisesta. Noihin laseihin on käytetty paljon huippuosaamista, jota löytyy Otaniemestä ja Itä-Suomen yliopistosta. Linkin takana lisää juttua laseista. Itse pääsin niillä pällistelemään viime ITK:ssa.

Myös Otavalta saimme tervehdyksen ja päivityksen siitä, miten kustantajan toimesta Maker-kulttuurin tulemiseen kouluihin voidaan vastata ja sitä tukea. Linkin takaa löytyy juttu, joka avaa termiä hieman.

Terveisensä toi myös OAMK EduLabin Blair Stevenson.

Värkkäämöstä löytyy FabLabista tutut laserleikkuri ja 3d-printteri. Lisäksi on MakerSpace-tila, joka on enemmän perinteistä askartelua varten. Koulun on ostanut parin muun koulun kanssa Lego mindstorms-robotteja yhteiseen käyttöön.

STEAM-lyhenne tulee sanoista Science, Technology, Engineering, Arts ja Maths. Yleensä rimpsu on STEM, mutta tuo taide ansaitsee ehdottomasti paikkansa. Näinhän me totesimme vuosi sitten, kun lähdimme toteuttamaan leikkimökki-projektia Oulun Yliopiston Fablabissa. Siitä työmaasta tulossa päivitystä lähitulevaisuudessa.

Tämän kaiken luettuaan voi herätä ajatus, että miten tämän kaltaisen oppimisympäristön luominen näinä talouden aikoina on ylipäätään mahdollista. Sama kävi mielessä useampaan otteeseen, mutta avajaisten huumassa asiasta kysyminen jäi. Lähestyin rehtoria muutama päivä avajaisten jälkeen ja sainkin pikaisesti kattavan vastauksen esittämiini kysymyksiin.Miten tällainen saadaan aikaan?

Hän painottaa pedagogiikkaa ja toimintakulttuurin luomista. Ensin pitää olla ajatus ja visio ja laitteet vain mahdollistavat sen.  Lainatakseni sähköpostista ” voi tarjota insipiraatiota, hyviä käytänteitä ja esimerkkejä tehdystä työstä. Mielellään opettajat-opettajille ja reksit rekseille.” Rahoituspuolella on tottakai täytynyt käyttää tarkkaa harkintaa ja hyvää pelisilmää. Esimerkiksi koti-koulutoimikunta kustansi 3d-printterin. Osa kalusteista on saatu toisen koulun remontissa. Kalleimman ostoksen pystyy maksamaan jakamalla maksun useammalle vuodelle. Yhteistyökuvio Oulun Fablabin ja tanskalaisten kumppaneiden kanssa on ollut tärkeää.  Hän vinkkaa: ”seuraamme Twitterissä, Instassa, Pinterestissä, YouTubessa ja Facebookissa useita ryhmiä FabLab, Makerspace ja STEM-teemoissa. Niissä on käsittämätön määrä valmista tavaraa ja ideoita. Suomen STEM-koulujen Juvanpuiston ja POKE:n kanssa pidämme tiivistä yhteyttä.”

Linkistä löytyy tarkemmin asiaa Fablabistä. Karttaan voi lähiaikoina ilmestyä lisää merkintöjä Oulun alueelle. Tilanne on siis hanskassa ja siihen liittyen tuore kuva aamuisesta Fablabsessiosta alle<3

 

 

Loppuun vielä inspiroiva video avaamaan STEAM:iä käsitteenä.
Mainokset
Vantaan kierroksen antia viime kuulta

Vantaan kierroksen antia viime kuulta

Reilu kolme viikkoa sitten matka jatkui Tampereen Mindtrekistä junalla kohti Vantaata.

Olin Vantaalla seitsemän vuotta Kilterin koulussa opettajana ja tuona aikana ehti kertyä verkostoa. Etenkin TVT-puolen tekijät tulivat tutuksi, kun pääsin mukaan TVT-ohjaajien ensimmäiseen aaltoon vuonna 2011. Taival verkkopetojen kanssa alkoi tammikuussa 2011 ja sai luonnollisen päätöksensä toukokuussa 2013, kun oli aika pakata kamat ja suunnata pohjoiseen. Toki olen näitä petoja nähnyt ainakin kerran vuodessa ITK:ssa, mutta halu päästä kurkkaamaan tilanne ihan paikan päälle reilun neljän vuoden tauon jälkeen oli suuri.

Onneksi tämä onnistui todella helposti, kun Janne Saarinen päätti lähteä koeponnistamaan elokuussa katkennutta solisluutaan, ennen varsinaista töihin paluutaan. Viimeisen saikkupäivän uhrasin hän tähän.

Matka alkoi Louhelan asemalta ja ensimmäisenä kohteena oli Mikkolan koulu, jossa kävimme kurkkaamassa Panu Kuitusen Valinnaisen ATK:n ryhmän tuntia. Huomasin, että Panulla oli aika samanlainen näkemys kuin allekirjoittaneella. Oppilaat motivoituvat parhaiten, kun saavat keskittyä itseä kiinnostaviin asioihin. Oppilaat dokumentoivat tekemisensä oppimispolkuihin. Tarkoitus on, että näistä koostuu materiaalia tulville ryhmille ja he voivat modata ja päivittää ohjeita, jos ja kun laitteet ja softat päivittyvät. Syntyy kasvava kirjo polkuja, joka puolestaan ruokkii vielä enemmän heterogeenistä tekijäporukkaa.

Panun kanssa käytiin moikkaamassa myös käsityön opettajaa, joka esitteli meille koulun 3d-printteriä.

IMG_20170922_084340
Panu Kuitunen esittelee oppimispolkujen sisältöä ja rakennetta. Mikkolan koulu
IMG_20170922_101148
Kuvassa  kanssani vasemmalta oikealle: Markus Humaloja ja Janne Saarinen. Veromäen koulu

Lähdimme seuraavaan kohteeseen, joka oli Veromäen koulu. Veromäen koululla meitä oli vastassa Markus Humaloja, joka esitteli pedagogiikkaansa ja kertoi muun muassa siitä miten hän käyttää Qridiä töiden ja työskentelyn arvioinnissa. Nopea ja tihein aikavälein tapahtuva Qridin käyttö pitää työskentelyfokuksen oikeassa paikassa.

Markuksen oppilaat suorittavat viikkoprojekteja ja konsepti kuulosti todella hyvältä. Hesarin tuore artikkeli asiasta.

Hesarin juttu vain keskittyy melko paljon laitekantaan ja pedagogiikkaa ei hirveästi avata. Markus on selkeästi erittäin paneutunut ja omistautunut asialle ja pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää. Uudenlaisen työtavan lanseeraaminen vie aikansa ja tähän ei ole vippaskonsteja. Jokaisen opettajan on löydettävä oma sapluuna. Mieluusti vaikka jaettu sapluuna kollegan  tai kollegoiden kanssa.

Viimeisenä, mutta ei missään nimessä vähäisimpänä oli Kytöpuiston koulu. Tavoitimme Miika Anundin lounaalta ja melko pikaisesti matka vei tarkastelemaan koulun Lego Mindstorm-settejä ja WeDo 2.0:ta, joista jälkimmäiset eivät saaneet kovin ylistäviä sanoja. Aika paljon keskusteltiin siitä, miten ohjelmointi ja robotiikka tulisi tuoda kouluihin. Millä laitteilla ja millä softalla ja minkä ikäisille oppilaille? Mites Arduino? Entä Microbit? Vaiko GoGo board?

Hannu Olinilla olikin aloittamassa 5. luokkalaisten robotiikkakurssia, jonne hän nappasi minut mukaansa. Aluksi oppilaat kasasivat Legoseteistä perusrobotit ja sitten alkoi varsinainen ohjelmointi. Opettaja Miika oli tehnyt oppilaille tarinaa seuraavat oppimispolut, jotka oli luotu hieman Yksin Marsissa-elokuvan hengessä.  Itse polkujen tekijä oli ensimmäisen robotunnin aikana pitämässä omaa tuntia, mutta ihan hyvin pääsimme  polkujen kanssa liikkeelle. Oppimispolut olivat mukaansa tempaavia ja oppilaat selkeästi tykkäsivät tehtävistä. Toki itse tekijä löysi hiottavaa ja monestihan se menee juuri näin. Eka vedokseen tulee melkein aina hionnat oppilailta saadun palautteen myötä.

Tuplatunti oli todella kivaa seurattavaa ja aika meni tosi nopeaa. Päivän päätteeksi Hannu Olin kutsui minut vielä verstaalleen. Menimme siis Havukosken koulun puolelle, jossa Hannu pääasiassa opettaa käsitöitä. Tilasta löytyi aktiivinen oppilas, joka oli 3D-tulostamassa raketin prototyyppiä saapuessamme paikalle. Ysiluokkailainen selvästi tiesi mitä oli tekemässä. Hannu esitteli minulle hänen ja oppilaiden tekemiä kauko-ohjattavia autoja ja kertoi miten auto-projekti yleensä etenee. Häneen kannattaa olla yhteydessä, mikäli kauko-ohjattavien autojen tekeminen ja ohjelmointi kiinnostaa. Hannu kertoi olevansa innokas jakamaan kokemuksiaan. Muistan Markus Överstin esitelleen minulle samanlaista konseptia Oulussa @kOulu-päivillä viime marraskuussa.

IMG_20170922_131420
Avaruusseikkailu oppimispolun yksi näkymä. Kytöpuiston koulu
IMG_20170922_142018
Autot katossa. Havukosken koulu

Hannun ja Miikan sujuvan yhteistyön seuraamisesta tuli mieleen 2016 ITK:ssa  ylivieskalaisten loistava Arduino ja led-paja.  Tämä on hedelmällinen yhteistyökuvio – TVT ja käsityö. Ehdottomasti osaamista jota tarvitaan. Tätä lisää, kiitos! Fablabissä ollaan juuri tämän ytimessä.

Päivän päätteeksi pää oli hieman pyörällä, etenkin kun alla oli hyvin antoisa Mindtrek 2017 Tampereella, josta toissa viikolla blogasin.

Miten siis kiteyttää antia perjantain kierroksesta? Varmasti hyvin TVT:tä pedagogisesti hyödyntäviä opettajia löytyy ympäri Suomen. Olenhan toki myös Oulussa huomannut, miten loistavia robotiikan-ja ohjelmoinnin osaajia meiltä löytyy. Ja monen muun asian. Oikeastaan en pysty kunnolla vertaamaan tai sanomaan miten Oulu ja Vantaa eroaa toisistaan TVT:n hyödyntämisessä. Heillä toki on Googlen palvelut ja meillä enemmän Microsoftin juttuja. Loppujen lopuksi molemmissa tehdään  samanlaisia juttuja ja niillä yhteisillä nimittäjillä on enemmän merkitystä kuin eroavaisuuksilla. Oli ilo huomata, että se sama verkosto, jossa joskus olin sisäpiiriläisenä voi hyvin ja laajentuu. Vaikka ICT-ohjaajatoiminta loppuu, siirtyy osa opettajista tutor-opettajiksi ja toiminta jatkuu myös Kouliassa.

Tätä kirjoittaessa istuin välillä lentokoneessa matkalla Brysseliin ja takaisin. Eu-hankekuvioiden hiomisen merkkeissä siellä pyörin. Isolla kirkolla ja  pilvien yläpuolella  näitä TVT-kuviota oli hyvä miettiä. Pohdin sitä, miten pienet ympäryskunnat osaisivat paremmin hyödyntää isojen kuntien hankkeiden antia. Hyvät käytänteet voisivat levitä paremmin yli kunta rajojen. Digikilta on mielestäni hieno esimerkki tällaisesta verkostosta. Pienellä kunnallakin voi olla paljon annettavaa, sillä moni kehitystyö voi edetä siellä dynaamisemmin. Kun asiaa miettii vielä hieman isommin niin varmasti Pohjoismaista yhteistyötäkin tarvitaan lisää. Pelipaikkoja globaalissa kilpailussa on rajoitetusti ja hyvällä yhteistyöllä ja avoimella asenteella meillä varmasti on paremmat mahdollisuudet tuolla pelikentällä. Lisää yhteistyötä siis joka tasolla. Aloittaa voi toki siitä, että kysyy vaikka siltä lähimmältä ihmiseltä kahvihuoneessa meininkejä. Mikä voisi tällä viikolla tai tänä vuonna olla se ”digijuttu”, joka voisi tuoda lisäarvoa, helpottaa työskentelyä ja tukea oppimista? Uuden oppiminen vaatii mukavuusalueen ulkopuolelle menoa. Monesti sinne on kivempi mennä yhdessä. Jos hommat onnistuu jaettu ilo on aina enemmän. Jaettuna epäonnistuminenkin on helpompi pureskella ja jatkaa taivalta. Kaikesta opitaan.

Kannattaa rohkeasti pyytää neuvoa kollegalta tai paikalliselta digigurulta. Suunnitellaan ja testataan juttuja yhdessä.

Peace!

PS: Tätä kirjoittaessani mieleen nousi pitkä lista hienoja juttuja , mitä Oulussa on noussut pintaan Vantaan visiitin jälkeenkin. mutta se on taas oma postauksensa. Joskus pitää mennä kauas, että näkee selkeämmin lähelle.

Kannattaa seurailla kirjoittelua:)

Linkit:

 

Eteerisiä hetkiä Mindtrekissä

Aika menee kuin siivillä ja tuosta Mindtrekistäkin tuli jo kuluneeksi kaksi viikkoa. Toisaalta olin sen verran informaatioähkyssä, että se vaati sulattelua. Ýstäväni ja saman alan ihminen kesällä vinkkasi, että tuo Mindtrekki voisi olla hyvä tapahtuma käydä tutustumassa. Ohjelmaan tutustuttuani huomasin kattauksen olevan melko laaja. Heräsi kysymys. Olisiko se liian yli hilseen menevää? Silti koin, että varmasti kouluun ja koulutuspuoleen löytyisi  paljon kosketuspintaa. Jälkimmäinen ajatus osuikin oikeaan.

Tapahtumahan eroaa monesta kokemastani siinä, ettei se ole räätälöity opetusalan ihmisille. Se toisaalta tuo rikkautta ja myös haastaa kävijän. Ohjelmaa kannattaa tutkailla todella huolella. Mindtrek sinällään sisältää eri teemojen alla toteutettuja konferensseja, josta tuo Academic oli lähimpänä omaa juttua.

Ensimmäisenä puhujana oli Steven M. LaValle aiheena AR,VR ja MR sekä XR. Mikä ihmeen XR? No sepä se, sitä ei ole vielä keksitty. Odotuksena on, että syntyy erilaisia AR:n ja VR:n yhdistelmiä. Hyvä puhe ja mielenkiintoisia näkökulmia asiaan. Mieshän osaa asiansa. Hän kuului tiimiin, joka loi Oculus Riftin ja nykyisin työskentelee pääjehuna Huawein AR/VR-työn parissa.

Screenshot_20171003-100040_01

Muita mielenkiintosia juttuja ensimmäiseen päivään mahtui paljon.

Teema, joka tuli vastaan jo Steven M la Villan esityksessä, esiintyi muuallakin. Mikäli ei ole jo tuttu, suosittelen tutustumaan alla olevaan kuvaajaan, Gartnerin Hype Cycle. Linkissä juttua syvemmin asiaan liittyen ja tarkempi kuvaaja.

 

559px-Gartner_Hype_Cycle.svg

Tampereen Yliopiston tutkija Jaakko Vuorio esitteli heidän mielenkiintoista tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeessa toimivat paikalliset yritykset, koulut ja yliopisto. Esittelyssä oli Enhancing User Value of Educational Technology by Three Layer Assessment – Jaakko Vuorio; Jussi Okkonen; Jarmo Viteli, University of Tampere. Jään innolla odottamaan tutkimuksen tuloksia. Tarkemmin tietoa linkistä.

Italialainen tutkija Vincenzo Idone Cassone kertoi hyvin mielenkiintoisesta tutkimusmateriaalistaan liittyen pelillistämiseen ja mieleeni tuli nopeasti seppo.io:n koulutuksiin sisällytetty ajatus siitä, että play on keskeinen osa ihmisenä olemista. Vasta moderneina aikoina leikki ja työ erotettiin hyvin selkeästi toisistaan.Linkissä asiasta hieman kuvausta. Tämä herätti paljon ajatuksia. Mieshän sai parhaan Best Paper Awardin, eli se puhukoon puolestaan. Pyysin häneltä esitelmän Power Pointin, koska sitä olisi kiva joskus omissakin koulutuksissa näyttää ja herättää keskustelua pelillistämisestä.

Simon Giles Smart Cities esitelmä puhutteli. Etukäteen ei ollut hirveästi tietoa mistä on kysymys, mutta paljon löytyi kosketuspintaa. Oikeastaan hän puhui paljon siitä miten asiantuntijoiden täytyy käydä jatkuvaa dialogia varsinaisten kuluttajien kanssa ja kuunnella tarkalla korvalla heidän tarpeitaan. Ei luoda teknologiaa ja mietitä miten sitä voi hyödyntää. Kysytään tarpeita ja luodaan ratkaisuja. Myöskin tarvitaan tarinoita, joita meidän päättäjät ymmärtävät.

Ensimmäisen päivän viimeiset mehut menikin sitten flipperiin. Omaa haastetta toi se, että flipperiä pelattiin puhelimen näytöltä, joka loi pienen viiveen. Flow-tilaanhan se kuitenkin vei miehen. Ja nostalgisiin Star Wars tunnelmiin.

Screenshot_20171003-093454_01

 

 

Toisen päivän aamun Keynote puhujaan en ollut etukäteen hirveästi ehtinyt tutustua ja se saattoi olla ihan hyväkin juttu. Tämänhän tulikin sitten aika takavasemmalta ja iski syvälle. Brie Coden esitys oli kuin eteerinen taideteos, joka otti katsojan lempeään syleilyynsä. Tähän on vaikea kuvailla mitä tapahtui tai mitä kaikkea käsiteltiin. Brien ansioluettelo on vaikuttava ja hän puhui siitä millaista on kehittää tietokonepelejä ihmisten kanssa ja ihmisille, jotka inhoavat pelaamista. Hän puhui erilaisista stressireaktiosta ja miten stressiä on tutkittu tähän asti. Adrenaliinista ja oksitosiinista. Mihin kaikkeen peleistä on hänen mielestään hyötyä. Miten pelikulttuurista ja tietokoneiden maailmasta on muodostunut niin maskuliinen ja miten on tyttöjen ja naisten vuoro ottaa roolia koodareina ja sisällöntuottajina.

Screenshot_20171003-093315_01.png

IMG_20170921_100504_01
Jätän tämän tähän.

Kävin toisen päivän loppupuolella kurkkaamassa myös Nokian Hackathonin antia. Varsin hienoja pelejä olivat tiimit tehneet kahdessa päivässä.

Pelien ideoimisesitelmässä viehätti se miten saadaan aivoriiheiltyä nopeasti tarinoita. The Role of Stimuli in Game Idea Generation – Annakaisa Kultima, University of Tampere

Näillä pääsee hyvin alkuun https://www.storycubes.com/

 

Muutakin piti käydä ihan vain uteliaisuuttaan kurkkaamasssa. Depth Cues in Augmented Reality for Training of Robot-Assisted Minimally Invasive Surgery. En varmaan tee tällä tiedolla paljoa, mutta yleissivistäväähän se oli.

Karjasillan verstas odotti toisen päivän viimeisenä rastina. Näin kauas piti matkata, että pääsi aivoriiheilemään ja innovoimaan Oulun Karjasillalle tulevia uusia rakennuksia ja niiden digitalisaatiota asukaiden hyvinvointia ja terveyttä tukien. Valitettavasti en voinut jäädä loppuun kuulemaan raadin arvioita meidän innovaatiosta, mutta onneksi sain viestin tiimiläiseltä, että meidän ajatukselle lämpesi monet. Aplikaatio,joka saa leipovat mummot ja naapuruston lapset saman kaulimen äärelle. No en avaa tänne enempää tätä. Ehkä jatkokehittelemme vielä…

Screenshot_20171003-095930_01.png

 

Viikonloppuja!

Ps: Reissussa oli vielä kolmaskin erittäin antoisa päivä Vantaan kouluja kiertäen, mutta se ansaitsee ihan oman postauksensa. Kannattaa pysyä linjoilla, sillä todellista herkkua on luvassa.

Linkit

 

 

 

 

 

 

Vanhan niputus ja uuden äärelle

Viime kerrasta onkin vierähtänyt tovi, kun tänne ehdin. Kevät oli tosi hektinen. Paljon tehtiin ja opittiin. Kesä toi mukanaan uusia tuulia, joihin nyt syksyllä koitan purjeeni mahdollisimman hyvin valjastaa.

Meillä oli onnistunut seppo.io-pilotti, josta Kauppalehti julkaisi kivan artikkelin. Käykääpä lukemassa. Pilotti-ryhmän kanssa tapaamme taas.Itse asiassa huomenna, jolloin testaamme sepon uusia työkaluja ja ominaisuuksia.

Viime vuoden kohokohdat löytyy TVT-tunneilta. Omien oppilaiden kanssa mieleen jäi erityisesti Scratch, Blender ja Arduino. Se miten Arduino innostaa oli upea nähdä. Toki myös viikon sessio FabLabissa oli omaa luokkaansa.

Siirryin täysin Oulun kaupungin Sivistys-ja kultturipalveluiden ICT-kehittäjäopettajaksi. Näin ollen minulla ei ole omia opetusryhmiä. Se on toki vähän surku juttu, mutta minua ilahduttaa suuresti se, että jo ensimmäisenä päivänä minuun oli yhteydessä tuttu ope ja pääsen hänen valinnaisen ryhmänsä kummiksi. Meillä on paljon ideoita, mutta katsotaan mikä oppilaiden näkemys on. Varmasti he huomaavat asioita, jotka menevät digiajan dinosauruksilta ohi;)

Viime viikolla pääsin mukaan Ympäristökasvatuksen päiville Oulangan kansallispuistoon. Pidin kahtena päivänä seppo-työpajan. Laitoin opettajat pelaamaan tekemääni peliä Oulangan tutkimusaseman lähimetsikössä. Aurinko paistoi ja kaikilla tuntui olevan hyvä flow päällä.

Tänään koodattiin yhden opettajaryhmän kanssa koko päivä Scratchin parissa. Sielläkin tuntui, ettei porukkaa saa kahavitauolle. Tekemiseen tuli niin hyvä boogie.

Kivasti kone on siis käynnistynyt ja on monia juttuja, joita on innovoitu ja testailtu. Toivottavasti saamme niitä jatkokehitettyä tänä vuonna lisää.

11
Instagram kuva pelin keskeltä

Stay tuned!

Linkki:   Kauppalehden juttu https://studio.kauppalehti.fi/telia/menivat-yhta-nopeasti-kuin-metallican-konserttiliput-opettajat-kisasivat-mobiilipedagogiikan-pilottipaikoista

 

 

 

 

Viikko ITK:sta ja yhä sata lasissa

Niin ohi on Itk numero kymppi. Loistavat kolme päivää, joista jäi todella paljon hyvää sulateltavaa. Niin paljon sulateltavaa, että tämän blogauksen loppuun saattamiseen kului lähes viikko.

Jo ennen viime viikonloppuun laskeutumista aloin niputtaa kokemuksia, mutta tehtävä tuntui siltä että sitä voisi hieman sulatella ensin. Linkissä ohjelmani, jos askarruttaa missä olen pyörinyt.

Ensimmäiseksi päiväksi olin ilmoittautunut Minecraft Edu-pajaan ja Useless Boxin rakennukseen. Valitettavasti molemmat peruuntuivat ja pettymys oli suuri sillä olin odottanut sukellusta Minecraftiin. Odotin innolla myös ylivieskalaisten Useless box-pajaa, koska viime vuonna saman tuotantoryhmän paja, jossa ohjelmoimme arduinoa ja säädimme led-valojen kanssa, oli kerrassaan loistava.

Ilokseni sain kuitenkin huomata, että aamullinen oppimispelien paja osoittautui todella hyväksi. Meille esiteltiin laaja kattaus erilaisia oppimispelejä ja joitakin pääsimme jopa testaamaan.

Erityisesti Kerbal oli mukava uusi tuttavuus. Olisin halunnut päästä kokeilemaan Planetary Sandboxia, mutta ehkä saan testiversion käyttöön piakkoin.

Kouluttajallemme Minecraft oli myös hyvin tuttu juttu.  Hän on sitä kouluttanut ja lopussa oli aikaa keskustella myös siihen liittyvistä asioista.

Iltapäivällä Keynote-puhujana oli Sami Leppänen, joka kertoi työelämän muutoksesta ja siitä miten Kone huolehtii työntekijöidensä osaamisen päivittämisestä.

Toisena päivänä, elikkäs torstaina, kaikki esitykset olivat melko täynnä, mutta silti löytyi ihan loistavia juttuja kuten:

  • Hololens
C80gxpcWsAEEGp-
Ihan liekeissä
    • Robotwars vauhdissa Vex iq
    • Ville

ja tottakai hyviä keskusteluja kollegoiden kanssa.

Perjantai

Jari Laru ja Minecraft edu

Sieppaa9999999

Mikäli Minecraft Edu kiinnostaa löytyy Jari Larulta ja hänen opiskelijoiltaan  paljon näkemystä. Anssi Lautamon videosta alkumaistiaiset.

Jari Harvio ja Digikilta

Sieppaa99999999999

Jari Harvio esitteli Digikilta-hanketta, jossa eri kunnat jakavat hyviä käytänteitä koulujen digitalisaatiossa. Hienoa toimintaa!

IMG_20170414_115608_resized_20170414_115620506
Jari Harvion dioista. Sharing is caring

-Bluetooth kaiutin sokerina pohjalla! En yleensä voita mitään, mutta nyt napsahti.

Sieppaa88888888888

Eilen osallistuin Ville Teamin järjestämään webinaariin heidän mallistaan sähköiseen oppimispolkuun matikkaan, äidinkieleen ja ohjelmointiin. Voin suositella!

Toivottavasti ensi vuonna taas pääsen ITK:hon hakemaan inspiraatiota!

Hyvää pääsiäistä!

Koodin pätkiä, Scratchiä ja Alice

Kevät on lähtenyt käyntiin melkosella rytinällä. Kiirettä on tuntunut pitävän. Näemmän siinä määrin, etten ole löytänyt sopivaa hetkeä istahtaa ja kirjoitella tänne. TVT:ssä ollaan kokeiltu vähän erilaisia ohjelmoinnin oppimistapoja  eri ryhmien kanssa.

Erittäin positiivinen kokemus oli Scratchin testaus, joka alkoi jo ennen joulua. Näytin kasin valinnaiselle ryhmälle Scratchillä tekemääni pientä peliä. Kerroin hieman koodauksesta ja mitä peli minun mielestäni  pitää minimissään sisältää, jotta siinä olisi jotakin mieltä. Asiasta noin puolen tunnin tiivis paketti ja porukka töihin. Kokemus oli aika häkellyttävä. Oppilaista osa sai aikaan tosi monipuolisia juttuja Scratchillä. Koitin udella oliko heillä aikaisempaa kokemusta, koska homma toimi niin jouhevasti. Yksikin tyttö omaksui ja teki Scratchillä tunnissa enemmän kuin mitä minä ehdin tehdä päivässä, jos vertaa että lähdetään liikkeelle ilman aikaisempaa kokemusta ohjelmoinnista.  Porukka otti homman omakseen. Yhtenä aamuna sanoin oppilaille, että tuommoisella omistautumisella ja pitkäjänteisellä työllä he kaikki varmasti  pärjäävät töissä ja ylipäätään elämässä. Osa heistä edelleen hioo Scratch-pelejään ja osa testailee Pythonia, johon kollegan vinkkaamana löysin hyviä ohjeita Koululaisten ohjelmointikirjasta. Yksi poika tekee peliä Unityllä, joten hajontaa riittää. Rikkauttahan se on.

Katsoin joskus 2016 TED-talk luennon, joka on yksi parhaista. Luento on todella inspiroiva ja siinä on paljon pureskeltavaa. Yksi mikä jäi kummittelemaan mieleeni oli videossa mainittu Alice-alusta. Aika kiva alusta, jolla voi tehdä animaatioita ja opetella perus Javaa.

Kokeilimme neljän tunnin ajan koodausta myös kollegan matikan ryhmän kanssa. Osalla alku oli hieman tahmeaa, mutta kun Pythonilla päästiin vauhtiin tekemisen intoa riitti.  Laitan loppuun kolme hyvää linkkiä Pythonin oppimiseen.

Käytimme kollegan Inga Karjalaisen kanssa Kuutio 7-kirjaa, uuden OPS:in mukaista kirjaa alkutaipaleeseen. Koululaisen ohjelmointikirjalla sitten jatkettiin sopivilla tehtävillä.

Paljon muutakin on vireillä ja tehty, mutta niistä joku toinen kerta.

Ciao!

Pythoniin linkkejä:

http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/

http://learnpython.org

https://docs.python.org/3/tutorial/

Leikkimökin jatkoa, aamiaistreffejä ja @kOulua

Niin siinä meni reilu viikko, ennen kuin pääsin takaisin blogin pariin. Reilu viikko  Fablabin jälkeistä elämää. Projektit saatiin kunnialla siihen vaiheeseen kuin pitikin. Kuten aikaisemmassa blogissa ehdin mainostaa olimme ensimmäisiä, jotka mallinsivat Sketchupilla 3d-mallia. No pientä hikotteluahan siinä oli. Meidän porukan pioneerihommat eivät toki jääneet siihen. Tytöt nakkasivat langat ompelukoneeseen ja laittoivat Singerin laulamaan. Myös virkkaustaitoja tarvittiin, sillä pitihän pienoismalleja myös sisustaa. Alla tyylinäyte.

Mukavaa oli huomata se, miten viikonlopun aikana ajatukset olivat jalostuneet. Kun maanantaina jatkoimme hommia, pyysimme molemmilta tiimeiltä väliraporttia. Sen tiimit esittelivät englanniksi Fablabin vetäjille. Kenraalin he vetivät englannin opettajan kanssa, joka antoi viime hetken vinkit esiintymiseen ja kieliasuun.

Fablabin väki oli vaikuttunut englanninkielisistä esityksistä. Tiistaiaamuna huomattiin, miten maanantain väliniputtaminen selkeytti sitä, miten projekti viedään maaliin. Heti aamusta tiimit ottivat vauhdikkaan aloituksen.

Oppilaat dokumentoivat kaikki työvaiheet älypuhelimiin ja jossakin vaiheessa niistä on tarkoitus koota videot. En vielä julkaise kuvia malleista, koska ne on tarkoitus esitellä koko koululle. Jätetään ne vielä salaisuudeksi.

Kun viimeisenä päivänä pyysimme oppilaita itsearvioimaan projektia Qridin avulla, saimme hieman avata heille uuden OPSin seitsemää laaja-alaisen osaamisen kohtaa ja metakognitioita. Huomasimme, että kaikkia laaja-alaisia taitoja tarvittiin.

Kaikki osapuolet olivat silminnähden tyytyväisiä koko prosessiin ja lopputulokseen.

Paljon jäi avoimia kysymyksiä. Miten tästä eteenpäin? No aika näyttää. Joka tapauksessa projektia oli ilo mennä mainostamaan viime viikon perjantaiaamuna koulujen ja yritysten aamiaistreffitapahtumaan. Aamiaistreffien tarkoituksena on saattaa yhteen kouluja ja yrityksiä yhteistyön merkeissä. Saimmekin ihan hyviä vinkkejä miten kannattaa jatkaa.

Ensi viikolla onkin sitten @kOulu-tapahtuma Oulussa Pohjankartanon koululla. Paikalla huippuja puhujia ja toiminnallisia TVT-pajoja. Sitä kohti siis lähtee allekirjoittanutkin ottamaan askeleita ja hiomaan omaa osuuttaan tapahtumaan.

Over and out!