Digikilta Oulussa-Noppeita kokkeiluja ja tekoälyä

Viime viikon tiistaina järjestettiin Oulussa Digikillan toimesta yhden päivän seminaari.

Minkälaisia muutoksia tekoäly tuo oppimiseen ja opettamiseen? Entä työelämään? Onko lohkoketjuteknologia koulutusmaailmalle uhka vai mahdollisuus?” olivat Facebookin tapahtuma sivulla esitetyt kysymykset, joihin annettiin vastauksia päivän mittaan. Linkki tapahtuman ohjelmaan löytyy Digikillan sivuilla.

Päivä aloitettiin bussikyydillä Metsokankaan koululle. Metsokankaan koulu on ollut hyvin aktiivinen koulun kehittämisen suhteen ja rehtori Kalle Komulainen avasi meille heidän Noppeita kokkeiluja.  Rehtorin esitys löytyy Digikillan sivulta.

Seuraavana vuorossa oli Ville Lankinen esittelemässä Digiloikka2020-hankkeen antia. Oulussahan on toteutettu todella laaja koulujen digitaalisuuden kartoitus. Kuulimme prosessista ja havainnoista. Esityksen diat myös Digikillan sivulla.

Tämän jälkeen kävimme tutustumassa Korpimetson yksikköön, jota meille esitteli apulaisjohtaja Otto Leskinen kollegoidensa avustuksella. Lisää kuvia tiloista löytyy Kalevan jutusta vuodelta 2016. Olin syksyllä mukana iltapäiväkoulutuksessa, jossa Otto Leskinen ehti vielä enemmän ajan kanssa avata pedagogiikka ja vakuutuin kyllä siitä, että tämä toimii.

IMG_20180213_103414
Otto Leskinen esitteli tiloja, pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria kollegoidensa kanssa Korpimetson yksikössä

Metsokankaalta bussi vei meidät Lasarettiin lounaalle.

Lounaan jälkeen meille toi viime aikaisimmat kuulumiset Opetus- ja kulttuuriministeriöstä Sanna Vahtivuori-Hänninen.

Toisena vuorossa oli Harri Ketamo aiheena Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa. 

IMG_20180213_123533
Harri Ketamo ja Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa

Ketamo kertoi meille tekoälystä ja sen uudesta tulemisesta. Melko lailla alkumetreillä saimme takeet siitä, että tämä ei ole uhka vaan hyvä työkalu. Ketamo kertoi meille oman tarinansa fysiikan opiskeluista teknisen työn opettajaksi ja siitä pelien kehittäjäksi ja tekoälyn tutkijaksi. Ketamon esityksen ajatuksia löytyy mielestäni ihan hyvin Ylen jutusta. Itse löysin monia yhtymäkohtia Kati Tiaisen esitykseen Ilona IT:n seminaarissa Bettissä. Kannattaa tutustua. Itse ihastuin Headain tekemään kestävän kehityksen bottiin, joka tarjoaa erilaisia valintoja ja kartoittaa mieltymyksiäni kuluttajana. Toki se pisti myös miettimään omia valintoja ja sisäistä arvomaailmaa.

Kolmantena vuorossa oli Jarmo Viteli Tampereen yliopistolta aiheenaan Lohkoketjut: uhka vai mahdollisuus koulutusmaailmassa.  Minulle lohkoketjut olivat aika uusi juttu. Asiasta putkahti melko nopeasti pintaan Bitcoin ja sen tulevaisuus. Bitcoinista voi olla montaa mieltä, mutta näen lohkoketjuilla olevan käyttöä monissa asioissa. Lisää voi lukea TIVIn jutusta.  Alla olevassa kuvassa joitakin ajatuksia.

IMG_20180213_140550__01__01
Jarmo Vitelin esityksestä napattua

 

Kahvitauon jälkeen vuorossa oli Olli Koski Työ- ja elinkeinoministeriöstä aiheena Tekoäly ja työelämän muutos.

Kosken sanoma oli varsin rauhoittava. Tekoäly ei ole viemässä massoilta töitä. Se tulee viemään pois joitakin työtehtäviä. Hyvin samoilla linjoilla kuin Ketamo aikaisemmassa. Tekoälystä voimme saada hyvän rengin tietoyhteiskunnassa.

IMG_20180213_151423__01
Olli Kosken tiivistelmä
IMG_20180213_150419__01
Olli Kosken esityksestä napattu

Jätän tuon yllä olevan kuvan tuohon. Ehkä mittaamme väärällä mittarilla? Tämän kysymyksen esitti myös Olli Koski.

Loppuun asioita kommentoimaan ja niputtamaan pääsi Jari Laru Oulun Yliopistolta. Iltapäiväkahvien kofeiini alkoi tässä vaiheessa olla pahasti haihtunut päästä, mutta Larun energinen ja huumorilla maustettu esitys lykkäsi otsalohkossa vitosvaihteen silmään.  Larun diat pääsee katsomaan Digikillan sivulta. 

Tilaisuus saatettiin päätökseen Jari Harvion loppusanoilla.

Päivä oli todella antoisa ja oli todella mielenkiintoista päästä tutustumaan lisää tekoälyyn, sillä se on selkeästi nostanut päätään viimeisen vuoden aikana.

Alussa esitettyihin kysymyksiin voidaan vastata, että uhkakuvat lienevät liioiteltuja. Hyvästä rengistä ei ole isännäksi, ainakaan kuulemani perusteella. Näkisin, että datan määrän lisääntyessä sen hyödyntämisessä varmasti tarvitaan tekoälyä. Tiedolla johtamiseen saatamme saada jonkinlaisen botin digiassariksi. Tämä voisi olla iso apu myös koulun arviontikäytänteisiin, jotka nyt ovat suurten muutospaineiden alla.  Uusi aika tarvitsee uusia työkaluja. Niiden rinnalle tarvitaan ammattilaisia, jotka ovat valmiita tekemään noppeita kokkeiluja.

Hyvää päivänjatkoa!

Linkit

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s