Vielä ennen suvivirttä voi hetkeksi orientoitua ruudun äärellä reflektoimaan hieman menneitä ja mutustella tulevaa. Vuosi on ollut työn täyteinen ja antoisa. Monenlaisia juttuja on tullut testattua ja osa pääsee uusinta kierrokselle ensi vuonna. Osaa pitää hioa melko paljon ja tehdä myös tervettä karsintaa, jotta saadaan taas jotakin uutta testiin. Siinä kai resepti jolla homma pysyy mahdollisimman tuoreena ja omatkin energiat korkeina.
Eniten koko vuodesta minua on jäänyt mietityttämään se miten opettaja voi luoda olosuhteet oppimiselle ja miten innokkuutta nähdessään täytyy koittaa innostaa ja antaa vapauksia, koska silloin voi tapahtua jotakin todella arvokasta.
Koska skaala on mielettömän laaja ja oppilaiden valmiudet hyvin vaihtelevat perustuu oppiminen hyvin pitkälle omaan aktiviiseen tekemiseen itse kullakin. Oppilaat saavat vinkkejä ja tietyt viitekehykset joissa testata ja tehdä juttujaan. Läheskään kaikkea ei pysty opettamaan suoraan ja uskonkin, että oma tekeminen ja muilta kysyminen ja kommentointi on oppimista parhaimmillaan. Välillä myös opettaja muuttuu oppilaaksi.
Antoisimpia asioita tässä ammatissa on saada huomata miten projekteja tehtäessä ryhmien sisäinen dynamiikka alkaa toimia ja jokainen ottaa roolia. Opettajan tehtäväksi jää assistentin rooli, joka mahdollistaa puitteet ja ajan. Ongelmatilanteissa pyritään auttamaan ryhmää eteenpäin tai antamaan hyviä vinkkejä.
Todella hienoa oli seurata kahden ysiluokan pojan työskentelyä. Oli mahtava katsella tätä dynamiikkaa ja toisiaan täydentävien roolien harmoniaa. Kun alkukeväästä koulullamme otettiin Kalevala-teema koko koulun aihekokonaisuudeksi, tuli ensimmäisenä mieleen pelin kehittäminen. Ehdotin juttua pojille, koska olin nähnyt innon ja hyvät valmiudet. Nuoret miehet tarttuivat teeman innolla ja jälki oli sen mukaista. Nyt tuo kauan odotettu peli löytyy verkosta. Peli täytyy ladata koneelle. Käykääpäs testaamassa vaikka kesän sadepäivinä. Mikäli olet commadore 64-sukupolvea on tässä loistava mahdollisuus fiilistellä hieman.
Oikeastaan pisteenä iin päälle tässä peliasiassa oli sen esittelytilaisuus, joka tapahtui koulumme liikuntasalissa. Varsinkin ykkösluokkalaisten oppilaiden innokkuuden loiste katseessa ja hyvät kysymykset pelitekijöille olivat todella hienoja juttuja saada olla todistamassa.
Jotenkin väkisinkin aloin ajattelemaan miten voisimme paremmin kannustaa oppilaita kokeilemaan, suunnittelemaan, rakentamaan, kehittämään ja keksimään juttuja? Miten ne kaikki piilossa olevat wozniakit, jobsit ja vesterbackat saataisiin rohkaistua tekemään omaa juttua jo nuoressa iässä ja ottamaan roolia?
Ehkä me aikuiset olemme liian huolissamme siitä, että työ menee plörinäksi ja epävarmuus uuden kokeilusta kauhistuttaa meitä. Kuitenkin eikö juuri koulu ole se paikka, jossa nuori voi kokeilla siipiään turvallisesti. Jos haluamme Suomeen lisää rohkeita tekijöitä täytyy myös koulussa uskaltaa kokeilla uusia juttuja ja hyväksyä niiden tuoma epävarmuus. Toivottavasti uuden OPS:in myötä siirrymme enemmän aikakauteen, joka innostaa kokeilemaan enemmän uutta ja opettaa epäonnistumisen kuuluvan osaksi uuden asian opettelua. Kuten voitte lukea poikien tekstistä ei pelikään syntynyt ilman vastoinkäymisiä. Uskompa että lisää pelivirityksiä tulee myös ensi lukukautena. Kesällä voisi ehtiä tekemään ensimmäisen oman pelin. Mutta ei ehkä kuitenkaan – taidanpa siirtää sen syyssateille ja mennä eka vaikka mato-ongelle.
Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!
- Tullin Tarinat: Kohti Kalevala https://tullintarinat.wordpress.com/2015/05/21/kohti-kalevalaa-peli-on-nyt-saatavilla/
- Kohti Kalevalaa-peli http://kohtikalevala.blogspot.fi/
Ps: Linkin takana ohje joskus aikaisemmin mainitsemaani GIMP-animaation tekoon. Tosi simppeli ja toimivaksi testattu.
Arto Niva 